sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Oranssi on uusi musta



Mekko Gina Tricot | teeppari BikBok | takki Mango | kengät HM

Orange is the new black lukeutuu lempisarjoihini, mutta tällä oranssivillitykselläni ei ole mitään tekemistä kyseisen sarjan kanssa. Olen vaan jotenkin tykästynyt kovasti erilaisiin oranssin sävyihin! Oranssi todellakin on siis omalla kohdallani vähän kuin uusi musta. Valotin tätä villitystäni teille jo edellisessä asupostauksessani, ja nyt esittelyyn pääseekin taas yksi uusi oranssinsävyinen vaate. Tämä mekko tuli loppukeväästä mua vastaan Ginalla, enkä voinut olla ihastumatta sen malliin ja väriin. Yhdistin mekon heti mielessäni ruskettuneeseen kesäihoon ja kepeisiin hellepäiviin, ja olihan se siksi pakko kantaa kotiin! Erityisesti tämä mekko toi mieleeni elo-syyskuun vaihteen Santorinin matkamme - täydellinen mekko rantalomaa ajatellen. ;) Nyt vielä toistaiseksi mekko pääsi kuitenkin käyttöön teepparin kanssa. Täytyy sanoa, että aika kivasti mekko toimii näinkin. kun takaosan ja sivujen nyöridetaljit pääsevät korostumaan hyvin valkoista vasten. 

Tämä mekkoasuni kuvattiin alunperin osaksi instagramissa ja täällä pyörivää kampanjaa, josta yksi onnekas voittaa 300 euron lahjakortin vapaavalintaiseen vaateliikkeeseen. Jos et ole vielä osallistunut, niin tsekkaahan tarkemmat ohjeet mun instagramista @juuliasallinen ja osallistu omalla kuvallasi! Ihanaa sunnuntaita kaikille!

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc: juuliasall
Comments (10)
keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Hei me muutetaan!



Asia, josta olen ollut iloisempi kuin mistään muusta aikoihin: oman asunnon ostaminen. Mua instassa ja snäpissä seuraavat kuulivat nämä ilouutiset jo aikoja sitten, mutta blogipostauksen kirjoittaminen on viivästynyt ihan puhtaasti siitä syystä, ettei mulla ole ollut aikaa. Päivät tuntuvat kuluvan tällä hetkellä ennätysvauhtia, ja suunnitteluhommat sekä muuttovalmistelutkin vievät yllättävän paljon aikaa.

Ollaan tosiaan asuttu Samin kanssa siitä asti vuokralla, kun muutettiin Jyväskylään - melkein kahden vuoden ajan. Ajatus omasta asunnosta alkoi kyteä pikkuhiljaa talvella, jolloin me käytiinkin katselemassa useita asuntoja. Etsinnät veivät aikaa, mutta nyt me ollaan viimein löydetty sellainen juuri meille ja juuri tähän elämänvaiheeseen sopiva asunto! Ajatuksena kun oli hankkia asunto, joka toimii hyvin siihen saakka, kunnes jätän yliopisto-opinnot taakseni ja pääsen kunnolla kiinni työelämään. Sitten on ehkä jo aika alkaa miettiä hieman lopullisempaa kotia. 

Uuden kodin remppa alkaa tällä viikolla, ja vielä tämän kuun aikana olisi tarkoitus päästä muuttamaankin. Asunto on pieni kolmio, saman kokoinen kuin tämä meidän  iso vuokrakaksiommekin. Neliöillä ei ollut meille alkujaankaan asunnon etsinnässä juuri väliä; tärkeämpää oli, että pohjaratkaisu on fiksumpi kuin tässä nykyisessä asunnossa (jossa on todella paljon hukkatilaa joka puolella) ja että asunnosta löytyy kolmas huone työ- sekä vierastarpeisiin. Oma piha oli myös tärkeä kriteeri, ja tämä asunto sijaitseekin luhtitalon ensimmäisessä kerroksessa. Bonuksena lenkkipolut järvimaisemissa sekä uimaranta 150 metrin päässä, mikä on tietenkin aivan huikea juttu.  

Pientä pintaremppaa tehdään molempiin makkareihin sekä kylppäriin. Voitte varmaa arvata, että pintavalintojen lisäksi tarkassa harkinnassa on ollut myös tuleva sisustus. Olen huomannut, että kahdessa vuodessa oma sisustusmakuni on muuttunut todella huomattavasti. Nykyiseen asuntoomme muuttaessamme halusin kaiken olevan hyvin vaaleaa ja valkoharmaata, ja ihannoin todella maalaisromanttista tyyliä. Maalaisromanttisuudesta pidän edelleen, mutta haluan mukaan hieman muutakin. Ennen kaikkea haluan uuteen kotiimme maanläheisen tunnelman: kasveja, kuluneita ja rustiikkisia puupintoja sekä luonnonmateriaaleja. Valkoisen ja harmaan rinnalle haluan mustaa tuomaan kontrastia sekä puunväriä lisäämään lämpöä sekä pehmeyttä. Vähän niin kuin näissä alkuun valitsemissani inspis-kuvissa. Miltäs kuulostaa? Koitan saada aikaan postauksia rempasta ja muutosta, mutta jos sua kiinnostaa tämä remppa- ja muuttoprojekti enemmänkin, niin kannattaa seurata mua snäpin puolella (@juuliasall) - sinne päivittelen tilanteita varmasti paljon useammin. :) Nyt tukeva aamupala nassuun ja sitten remppahommien pariin! Palataan!

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc: juuliasall
Comments (10)
torstai 9. kesäkuuta 2016

Uudet kuviot


Paitamekko, kengät H&M | laukku Monki

Kuinka moni yllättyy, kun sanon, että oon ostanut viime aikoina useamman värillisen vaatteen vaatekaappiini? Entäpä jos tarkennan, että muutamasta uutukaisesta löytyy myös villejä kuvioita? Jep ja jep, itsekin olisin vielä keväällä yllättynyt. Ainainen mustavalkoinen kausi alkaa siis olla pikkuhiljaa ohi! Tai no, mihin sitä tyylistään pääsisi, mustavalkoista (ja harmaata) nähdään varmasti tulevaisuudessa samalla tavalla ylläni kuin ennenkin. Mutta oon lämmennyt kummasti viime aikoina erityisesti punaisen/oranssin poltetuille sävyille - sellaisille, joita tässä uudessa Hennesin paitamekossanikin näkyy. Itseasiassa, tämä värivillitys ei ole ihan uusi juttu, sillä muistatte varmaan esimerkiksi sen yhden ruosteenpunaisen takkini, jonka ostin viime kesänä. Onkin kai sanottava, että tämä väri-ihastukseni on päässyt nyt syventymään entisestään... :)

Vein kuvissa näkyvän paitamekon oikeastaan puoliksi vitsillä sovituskoppiin, mutta kun vedin sen ylleni, karisivat vitsailut saman tien. Ihastuin vaatteeseen nimittäin ihan täysillä! Värin ja kuosin yhdistelmä tuntui aluksi aika rajulta, mutta heti sovituskopissa tajusin, että paitamekko tulee olemaan tämän kesän ihanin ja käytetyin vaatteeni. Todella mukavakin se on päällä! Malli on väljä, ja kun heittää alle mustat pyöräilyshortsit sekä pienen topin, ei vilautteluvaaraakaan ole. 

Kuten jo edellisessä asupostauksessa kirjoittelin, niin mulla on edelleen ongelmia kameran kanssa. Näistäkin kuvista näkyy selvästi, ettei kameran tarkennus käy ihan täydellä teholla. Yritän päästä perille ongelmasta mahdollisimman pian, että saisin kuviini paremman laadun (ja että olisi mukavampi ottaa kuvia!). Nyt alan valmistautua kapungille lähtöön, että pääsen siivoamaan kirppispöytäni ja hoitamaan muutamat muut asiat pois alta. Te jyväskyläläiset, käykäähän tsekkaamassa keskustan Centrum-kirpparilla pöytä 32! Sieltä löytyy paaaljon mun ja Samin todella vähälle käytölle jääneitä vaatteita. Pöytä on mulla ensi keskiviikkoon saakka, mutta parhaimmat kamppeet menevät tietysti aika nopeasti päältä, joten olkaa nopeita. ;) Ihanaa loppuviikkoa kaikille, palataan taas!

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc: juuliasall
Comments (4)
lauantai 4. kesäkuuta 2016

Marimekon Miniä 2



Olen pohtinut viime vuosien aikana paljon laukkumieltymyksiäni, ja tässä on kaikkien noiden lukuisten ja pitkien pohdintojen tulos: Marimekon Miniä 2 -laukku. Jos totta puhutaan, niin en ole ollut koskaan kovinkaan paljoa merkkituotteiden perään. Esimerkiksi vaaterintamalla on muutamia merkkejä, joista pidän ja joita voisin omaankin kaappiini hankkia paremman laadun toivossa, mutta muuten sellainen merkkituotteisiin "verhoutuminen" ei ole koskaan ollut mielestäni tarpeellista. Tämä näkyy parhaiten juurikin laukuissa; en ole oikeastaan koskaan välittänyt laukuista, joista merkki paistaa kilometrien päähän. Jokusia vuosia sitten pohdin todella Korsin laukkuun satsaamista, haaveilin jopa Vuittonin kassista - mutta olen tyytyväinen, etten koskaan päätynyt laittamaan rahojani kyseisten merkkien laukkuihin. Ne eivät vain ole yhtään tyylisiäni. Laukkumakuni on mennyt koko ajan vain yksinkertaisempaan ja yksinkertaisempaan suuntaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että haluan laukun, jossa ei ole mitään ylimääräistä. 

Vaikka en niinkään välitä merkeistä, on ollut jo pitemmän aikaa selvää, että haluan laukun, joka kestää aikaa. Olen kyllästynyt ostamaan tekonahkaisia veskoja, jotka näyttävät muovisilta ja hajoavat käsiin muutaman kuukauden käytön jälkeen. Tänä keväänä päätin, etten osta enää yhtäkään isoa, mustaa tekonahkalaukkua muiden käyttämättömäksi jääneiden, kirpparikasaan pian päätyvien laukkujen joukkoon. Päätin, että haluan jotain aikaa ja käyttöä kestävää, tyylikästä ja mahdollisimman pelkistettyä. Päätin hankkia yhden haavelaukuistani, Marimekon Miniän. 

Miniä on itselleni kaikin puolin ihan täydellinen laukku. Materiaalinsa, nahkan, puolesta se on käytännössä ikuinen. Malliltaan laukku on tarpeeksi suuri kantamaan kaiken arjessa tarvittavan läppäristä kirjoihin ja eväisiin asti. Tämän malliset laukut ovat muutenkin kovasti mieleeni: pidän jostain syystä enemmän syvistä olkalaukuista, joissa on pitkät olkahihnat, kuin leveistä laukuista, joissa on lyhyet olkahihnat. Tällaisissa ostoskassimaisissa laukuissa on sellaista tietynlaista mukavaa rentoutta. Kun listaan lisätään vielä kaiken kanssa sopiva musta väri sekä koruton ulkonäkö (ei metallin metallia missään!), niin en voisi edes toivoa enempää. Tosiaan, ihan täydellinen laukku. Onko siellä muita Marimekon Miniä -faneja? Ja kertokaahan käyttökokemuksia laukusta! 

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc: juuliasall
Comments (2)
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Suorassa auringonpaisteessa



Mekko Topshop | teeppari, laukku Mango | kengät H&M | aurinkolasit Asos

Yritän aina välttää viimeiseen asti asujen kuvaamista suorassa auringonpaisteessa, mutta hyvien varjoisten paikkojen etsiminen on toisinaan hieman haastavaa. Ja sitten on näköjään myös tällaisia kuvausreissuja, kuten eilen, jolloin kuvat on otettava auringossa, koska kamera ei suostu tekemään yhteistyötä varjon puolella. Heh. Mun kamera on temppuillut kevään mittaan vähän omituisesti ja tiistaina se ei sitten suostunut ollenkaan tarkentamaan varjossa. En todellakaan tiedä, oonko itse säätänyt kameran asetukset jotenkin päin prinkkalaa vai onko objektiivini menossa rikki (toivon todella ensimmäistä). Pitäisi varmaan kääntyä jonkun hieman osaavamman puoleen tässä asiassa... :'D Mutta tosiaan, eiliset asukuvat tuli sitten otettua suorassa auringopaisteessa tämän kameraepisodin takia. Toisaalta näistä kuvista tuli kyllä ihan kivoja, kun muokkaili hieman värejä! 

Oon hehkuttanut sen verran paljon koko kevään ajan tällaisia teeppareiden ja mekkojen yhdistelmiä, että ei tarvitse varmaan enää erikseen mainita, kuinka paljon tämäkin kokonaisuus oli mieleeni. Oon niin iloinen siitä, että taas saa kulkea sääret paljaina - se on ehdottomasti yksi parhaista asioista kesässä. Siis yksi niistä tuhannesta parhaasta asiasta. Vielä kun saisi kunnolla rusketustakin iholle... No, onneksi tässä on koko kesä aikaa!

facebook | instagram | bloglovin | blogit.fi | sc: juuliasall
Comments (0)